Kultaköynnös (Epipremnum pinnatum) muutti meille tuttavapariskunnan luonta viikko sitten. Ne ovat hyvin perinteisiä huonekasveja ja niitä löytyy todennäköisesti vakiona lähimmästä puutarhamyymälästä, kukkakaupasta tai vähintäänkin naapurin liisalta. Vaikka tämä on ensimmäinen oma kultaköynnökseni, on laji itsessään tuttu jo lapsuuskodista. Näistäkin on jalostettu upeita variaatioita aina vihreän eri sävyistä erilaisiin kirjavalehtisiin lajikkeisiin.
Kultaköynnökset ovat kiitollisia, puolivarjossa viihtyviä huonekasveja. Eri variaatioilla on jonkin verran vaihtelua valon tarpeessa. Säännöllinen kastelu ja sumuttelu on niille mieleen, mutta eivät ne hätkähdä, vaikka jokunen kastelukerta joskus unohtuu. Niitä kannattaa kastella kerralla vähän reilummin ja antaa sen jälkeen kuivahtaa. Liikakastelun seurauksena ne kellastuttavat lehtiään ja mädättävät juurensa.
Tämä kultaköynnös kasvoi aiemmin simppelissä vesimaljakossa. Edellinen omistaja oli juurruttanut muutaman oksan veteen ja siihen se oli sitten jäänyt kasvamaan. Kultaköynnös sopiikin hyvin vesiviljelyyn, jos et jaksa puljata mullanvaihdon kanssa tai olet vaikka allergisoitunut mullan mikrobeille. Hydro- eli vesiviljelyssä kasvin kasvualustana toimivat vesi ja jokin väliaine, kuten kevytsora, joka pitää kasvin tukevasti paikallaan ja toimii vesivarastona juurille. Vesiviljelyssä olevia kasveja tarvitsee kastella harvoin, mutta kastelua ei sovi täysin unohtaa, lannoituksesta puhumattakaan.
Päätin siirtää oman köynnökseni multaan, koska en kaivannut kasvin sijoituspaikkaan vesiastiaa. Ennen projektiin ryhtymistä on hyvä varmistaa, että kasvilla on riittävästi juuria menestyäkseen uudessa kasvualustassa. Kultaköynnös viihtyy suhteellisen pienessä ruukussa, jonka voi vaihtaa suurempaan juurten kasvaessa ns. ulos ruukusta. Mullaksi sopii parhaiten vettä läpäisevä hiekkapitoinen multa, varsinkin jos olet ahkera kastelija. Käytin tällä kertaa täyteläistä yleismultaa, kun sitä sattui olemaan. Pidän sitten kasteluvälit vähän harvempina.
Multaan juurtuneen kultaköynnöksen voi yhtä hyvin siirtää veteen kasvamaan. Kasvin juuret kannattaa pestä hyvin mullasta ennen sitä. Vesiviljelyssä on tärkeää pitää kasvualusta puhtaana, jotta mikrobit ja itiöt eivät pääse lisääntymään. Vesiviljelyä varten on olemassa kaikenlaisia siihen tarkoitettua ruukkuja ja systeemejä, jotka palvelevat tarkoitusta varmasti parhaiten. Varmimmin vesiviljelyssä menestyvät vesiastiassa juurrutetut pistokkaat.
Etsin kultaköynnökselleni vielä sopivan suojaruukun ja sijoitan kasvin katonrajassa sijaitsevalle hyllylle, pari metriä koillissuuntaisesta ikkunasta. Luonnossa kasvi kasvaa liaanina ja kiipeilee ilmajuuriensa avulla muiden puiden rungoilla, aivan kuten peikonlehti, jonka lehtiä myös luonnonvaraisen kultaköynnöksen lehdet täysimittaisina muistuttavat. Ihan noihin mittoihin tavallisella kotikasvatuksella tuskin pääsee, mutta mene ja tiedä vaikka se innostuisi, kun pääsee seinälle luonnomunkaisesti kiipeilemään.
